Lähellä Brysselin keskusrautatieasemaa (Gare Centrale) on pieni aukio nimeltään Espanjan aukio, jolla on kaksi muistomerkkiä vastakkain.

Isompi, korkealla näköalapaikalla on Don Quijote'sta ja hänen uskollisesta aseenkantajastaan, Sancho Panza'sta. Toinen on murjottavasta unkarilaisesta, joka on tiiviisti käärittynä lämpimään viittaansa.

Béla Bartók asui elämänsä viimeisiä vuosia Brysselissä (hän kuoli 1945). Patsas kuvaa hyvin hänen pessimististä ja itseensä sulkeutunutta mieltään.

Don Quijote näyttää aivan vanhalta Sean Connery'ltä. Lukija ehkä ihmettelee, miksi Don Quijote (omissa unelmissaan kuin Raivoisa Roland) istuu luuskansa Rocinante'n (vai oliko se Dulcinea, sotken aina nämä nimet) selässä näkyvällä paikalla Brysselin keskustassa. Syy saattaa olla se, että Cervantes'in kuuluisin romaani, Mielevä hidalgo Don Quijote manchalainen, julkaistiin ensimmäisen kerran Espanjan ulkopuolella juuri täällä vuonna 1607 (valmistui 1604, mutta julkaistiin Espanjassa 1605). Cervantes kuoli 23 huhtikuuta 1616, samana päivänä kuin Shakespeare.

Toinen syy patsaan Brysselissä ololle saattaa olla se, että Cervantes'in elämä sattui Kaarle I:n (eli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle V) ja tämän pojan Filip II:n hallitusajoille. Kaarle I oli syntynyt Ghentissä (1500), joka on nykyisin Belgian aluetta. (Brysselin keskustorilla oleva suosittu kapakka, Espanjan kuningas, on nimetty Kaarlen mukaan.) Sama keisari, jonka joukoissa Mikael Karvajalka ja kumppaninsa Antti ryöstivät ja tuhosivat Roomaa ruton raivotessa.

2418.jpg