Suomalainen näppäimistö on samanlainen kuin ruotsalainenkin. Molemmat tietysti erilaisia kuin englantilainen, joka taas eroaa amerikkalaisesta (näppäilen sellaista nyt), ja ranskalaisen täytyy tietysti olla täysin erilainen, puhumattakaan venäläisestä, kiinalaisesta jne.

Yleensä tämä ei ole ongelma. Minä kirjoitan kaikki kirjoitukseni sekä kotona että töissä amerikkalaisella standardinäppäimistöllä. Ja näitä suomenkielisiä kirjoituksia varten otan suomalaiset kirjainmerkit käyttöön muuttamatta itse näppäimistöä. Tästä ei ole sanottavasti haittaa, koska kirjoitan sokkona ja tärkeää on vain se, että muistaa millä näppäimistöllä kirjoittelee. Joitakin harvoin käytettyjä merkkejä ei tahdo millään löytää ilman apukuvaa, mutta näitä ei "normaalissa" tekstissä juurikaan tarvitse.

Suomalaisilla, ja länsimaisilla kirjoittajilla yleensä, tämäkin kulttuurin osa on helpompi kuin sanotaan vaikka kiinalaisilla (bloginpitäjä Tärkeimmät asiat mietiskeli tätä myös jossakin vaiheessa), joiden täytyy kirjoittaessaan ensinnäkin muistaa oikea kirjoitusmerkki, joita on kai viitisen tuhatta, ja sitten muistaa miten merkki saadaan kasaan tietokoneen näppäimistöllä. Tämä voidaan tehdä joko "rakentamalla" merkki standardiosista (kiinalaisten itsensä suosima tapa, merkkien osia on jotakin sadan molemmin puolin riippuen valitusta menetelmästä) tai käyttämällä apuohjelmaa, jossa kiinalaiset sanat on "latinalaistettu" kirjaimistoltaan; sopinee ehkä paremmin länsimaisille kiinankielen käyttäjille.  Kuten monissa muissakin tietokoneasioissa tässäkään ei ole olemassa standardia.

Alla on malliksi kiinalaisilla kirjoitusmerkeillä sanottuna (ilmeisesti) "minä olen kiinalainen" (latinalaisilla merkeillä: wo shi zhongguo ren.)

12567.jpg

Ja tässä vielä kuva kiinalaisesta näppäimistöstä, josta näkee helposti kirjaimerkkien rakentelun periaatteen.

12568.jpg