Kaukana merellä näkyy joskus himmeä yksinäinen vihreä valo. Rantakadulla ei ristin sielua, koiranulkoiluttajatkin menivät jo pois. Missään ei lauleta juomalauluja. Kuuluu vain aaltojen rytmikäs kohahtelu rantahiekalla. Tyynnyttävästi kuin äidin unohdetut kehtolaulut. Pilvien lomasta kajastaa Linnunrata ikuisuutta vasten. Knokken viimeisenkin valvojan laiskat silmät painuvat kiinni. Yö putoaa.