Vuoden 2008 ensimmäinen loppuun luettu kirja on Tšingiz Aitmatov'in Varhaiset kurjet ja muita novelleja (suom. Ulla-Liisa Heino, Kansankulttuuri, 1976), joka on pienoisromaanista (Varhaiset kurjet) ja kahdesta novellista (Kasvoista kasvoihin ja Isä ja poika) muodostettu kokoelma.
Kirja löytyi Brysselin pappilan kirjamarkkinoilta vähän ennen joulua. Palaan uudessa lastussa lyhyeen arvioon myöhemmin, kunhan keksin jotakin sanomista.
]]>Tämänaamuisen The Independent -sanomalehti kertoo, että nelivetoinen "maasturi", elintasotraktori (Englannissa kutusvat niitä Chelsea tractor'eiksi Lontoon rikkaiden kaupunginosan mukaan), 4-litraisella koneella syytää noin 400 g hiilidioksiidiä muiden tienkäyttäjien iloksi jokaisella ajokilometrillä. Suuri osa autojen ympäristöhaitoista tulee tuotantoprosessista, ja siinäkin nelivetoiset elintasotraktorit ovat tavallisia perheautoja pahempia. Tavallinen 2-litrainen perheauto kuormittaa yhteistä ilmaamme noin 200 g:n verran hiilidioksidia per kilometri ja yksilitrainen 140 g:n verran.
Tyypillinen nelivetoinen (tarkoitan tässä LandRovereita, RangeRovereita, Toyotan LandCruisereita jne.) viettää koko elinikänsä tavallisilla asfalttiteillä. Vain 5 % nelivetoisista käytetään koskaan oikeaan tarkoitukseensa, maastoajoon (tähän ei tietysti lasketa päätieltä kesähuvilan pihaan tai hiihtokeskuksen parkkipaikalle ajoa).
Nelivetoisille sattuu (englantilainen tilasto) 25 % enemmän onnettomuuksia kuin tavallisille autoille. Ja nelivetoisen ajaja on 27 % todennäköisemmin syyllinen onnettomuuteen. 4-vetoisen ajaja rikkoo liikennesääntöjä todennäköisemmin kuin tavallinen ajaja, ja joutuu kiistoihin (road rage) muita useammin. Törmätessään jalankulkijaan nelivetoinen tappaa kaksikertaa todennäköisemmin kuin tavallinen henkilöauto.
Suomen Luonto -lehden lukijat valitsevat vuosittain Vuoden Turhakkeen. Vuoden 2005 Turhake oli juuri tällainen elintasotraktori, ihmisen turhamaisuuden ja typeryyden mainoskalu.
Että sellaista tuli tänä aamuna mieleen, ja mikä ettei, onhan nyt juhannusaatto, luonnon ja pakanuuden kukkea juhla.
]]>Mielenkiinnolla olen seurannut Dan Brownin kiistelyä kopiointisyytteitä vastaan. Syyttäjinä ovat non-fiction -kirjoittajat Michael Baigent ja Richard Leigh, joiden julkaisema The Holy Blood and the Holy Grail on syytteen mukaan Brownin Da Vinci -koodin isä tai isoisä tai jotain. Brown tietysti kiistää syytteen. The Holy Blood... -kirjasta kirjoitetaan myös täällä. Kovin paljoa siitä kirjasta ei ennen tätä meteliä ole tietysti kuultukaan, vaikka kirjat ovatkin olleet jo ennen tätä lontoolaisissa kirjakaupoissa näytillä vierekkäin. Muuten yritin joskus lukea tätä The Holy Blood..., mutta jäi kesken jo melko alussa, sen teksti ei ole helppoa luettavaksi edes oman genrensä kirjana.
Kirjoitan tästä enemmän Dionysoksen keväässä, ja mainitsen tuon täällä vain mainosmielessä ja jotain postatakseni.
Lontoolainen The Guardian -lehti kirjoittaa tapauksesta viimeksi 15.3.2006 mm. tähän tapaan:
]]>Mr Justice Peter Smith asked him to look at page 48 of The Templar Revelation, a book the Browns read in May 2000, and freely acknowledged in the 2001 synopsis. Page 48 calls HBHG "essential reading": did he really wait over six months to acquire it? "That's exactly what I want you to believe," Mr Brown said.
Sehän ei meille tietysti mitenkään kuulu, mutta joku voisi hänelle kertoa, mitä miehet näissä tilanteissa yleensä ajattelevat. Minä en varmuudella tiedä, enkä edes raaski kertoa, vaikka tietäisinkin.
Pilvistä tulikin mieleen noctilucent clouds (suomeksi "valaisevat yöpilvet"), joita näkyy joskus auringon laskun jälkeen Suomenkin taivaalla. Ne ovat hyvin korkealla mesosfäärissä (n. 80 km tai jopa ylempänä) leijailevia pilviä, joita aurinko valaisee alapuolelta mentyään taivaanrannan taa.
Itse olen nähnyt niitä useita kertoja Suomessa elokuun aikana, mutta niitä tietysti voi näkyä muulloinkin. Tämän Pilviprinsessan lentokorkeudet eivät ole yhtä suuria kuin näillä valaisevilla yöpilvillä, suihkumatkustajakoneet lentävät yleensä noin 10-11 km korkeuksilla. Alla Kari Tikkasen ottama kuva valaisevista yöpilvistä
Vaikka tämä Lewd Angel oli peittänyt jälkensä ja sen mukana kansalaisuutensa, tekstistä käy ilmi, että hän on Kanadan pääkaupungista, Ottawasta. Mielenkiintoinen blogituttavuus, joka kirjoittaa ja valokuvaa ahkerasti.
Muuten hänen bloginsa taustakuvan näköistä talonseinää (kts. myös kuva alla, shingle-sided englanniksi) näkee paljon myös Cape Cod'issa, jossa Kennedyillä on kesäasuntonsa, Hyannis Portissa. Ontario on tietysti lähellä Amerikan itärannikon, uusenglantilaista asutusta, joten arkkitehtuurilla lienee sama alkuperä.
Niin kuin muuhunkin blogimaailman ihmeeseen, tähän videojuttuun saattaa jäädä todella pahasti koukkuun. Täällä on videobloggareille malleja. Näistä voi kaikista kääntää audion päälle samanaikaisesti, tulee jotenkin postmoderni kuuntelutunnelma. Klikkaa tuota alla olevaa kuvaa, jos haluat nähdä videobloggaamista pahimillaan.
Ja siihen liittyvä omatekoinen "aforismi" tähän alle:
]]>Nautittavat hetket maksetaan nauttimalla. Väkinäisten hetkien maksuksi riittää rahakin.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Herr Dr. Hans-Ulrich Niemitz Leibzigin yliopistosta arvelee, että vuodet, joita hän kutsuu nimellä phantomzeit, on tarkoituksellisesti lisätty jostakin tuntemattomasta syystä ajanlaskuumme. Todellisuudessa siis elämmekin vuotta 1708. Historiallisia todistuksia siitä, että tämä "kummitusaika" vuodesta 614 vuoteen 911tapahtui, Niemitz kutsuu lähinnä parhaimmillaan ranskalaisten (ja muidenkin) hupaisiksi tai suuruudenhulluiksi (kuten ei-koskaan-ollut Kaarle Suuri) tarinoiksi tai pahimmillaan historian väärennökseksi. Sellainenkin tapahtuma kuin Poitiersin taistelu (732), joka muka ranskalaisten toimesta ratkaisi koko Euroopan vapaan tulevaisuuden, ja monet muut tapahtumat ja henkilöt eivät siis koskaan olleet olemassa - muualla kuin runonlaulajien mielikuvituksessa.
Väärennös sai lisäksi paavillisen siunauksen Gregorius XIII:lta, jonka käskyllä vuodelta 1582 gregoriaaninen kalenteri otettiin kristikunnan viralliseksi ajanmittaajaksi juliaanisen kalenterin sijasta. Gregorius käski korjata kalenteria 10 päivän verran, kun oikean korjauksen olisi pitänyt olla 13 päivää jos koko kulunut juliaaninen aika olisi otettu huomioon. Mikäli 10 päivän korjaus olisi ollut oikein, olisi Niemitzin mukaan juliaanisen kalenterin pitänyt alkaa vuodesta 325, eikä vuodesta 45 e.a.a. niin kuin todella oli tapahtunut.
Jostakin kummasta syystä tohtori Niemitzin teoriaa ei oteta kovin vakavasti. Vaikka täytyy myöntää, että arvon tohtorin ajatukset jotenkin rauhoittavat omaakin mieltä. En nimittäin ole koskaan mieleni pohjilla hyväksynyt ajatusta pimeästä keskiajasta. Ja siitä, että Eurooppa Rooman "tuhouduttua" joskus 476 (Edward Gibbon) painui lähes kivikauden asteelle ja lopetti suuret rakennustyöt kokonaan, ja putkahti yhtäkkiä rakentamaan taivaita hipovia katedraaleja vuoden 900 paikkeilla. Bulls...!
Täältä löytyy Niemitzin pdf-muodossa oleva 15-sivuinen paperi nimeltään Did the Early Middle Ages Really Exist?. Bloggaritoveri Damn Interesting kirjoittaa myös asiasta.
Ehkä tohtori Niemitz pystyy ajan mittaan todistamaan väitteensä oikeaksi ja saamme tutkittavaksi oikean konspiraation fiktiivisten Da Vinci coodien tilalle.
]]>Huomenna lasketetaan kokonaisuus taas. Ensin täytyy kuitenkin mennä katsomaan uimahousuja ja shortseja Australiaa varten ja etsiä puolikokoista kitaraa pojanpojalle (3 v.), vaikka käsiensä puolesta hän ehkä sopisi paremminkin pianistiksi. Nuorempi onkin selvästi viiulistin alku sekä luonteeltaan että käsiltään. Voi olla, että sen kitaran saa helpommin Lontoosta, johon mennään 15.11 mutta vain kolmeksi päiväksi.
Sää kääntymässä kylmäksi mutta pysynee kuivana koko viikonlopun. Odotettavissa alle kymmenen asteen lämpötiloja.
Ja sitten hyviä uutisia:
Korento pääsi kolmanneksi Tandemlento-albumillaan (ekä albumi kolmen sinkun jälkeen) lokakuun Kuukauden levy-äänestyksessä, jonka Anssi Kela oli voittanut albumillaan Rakkaus on murhaa. Hyvä, Pojat!